Vihdoinkin se on pois, pojan kipsi kädestä. Hyvä, että ressukka sai edes viime yönä nukuttua, kun jännitti kipsin kohtaloa. Eli lähdimme siis pikaisesti aamulla kohti kotia ja poika kävi röntgenissä ja lääkärissä ja palasi ilman kipsiä kotiin :) Mutta on tuo käsi aika hurjan näköinen tällä hetkellä.
Ensin ei ollut mitään puristusvoimaa - no eihän kahdeksan viikon käyttämättömyyden jälkeen voi muuta odottaakaan - mutta voimat alkoivat pikkuhiljaa palailemaan ja viikon päästä hänen pitää alkaa kuntouttamaan kättä omatoimisesti.
Samalla reissulla ajeltiinkiin mökille päin normaalista poikkeavaa reittiä ja käytiin katsomassa Paikkarin torppa. Voi että, kun sormet syyhysivät päästä hiplailemaan niitä ihania vanhoja tavaroita, mutta eihän niihin auta koskea, piti vain tyytyä katselemaan. Lisää tästä reissusta löytyy täältä.
Eilen illalla, kun istuin sohvalla, niin sopivasti oli paarmakin hipsuttelemassa vieressä ja pääsin nappailemaan muutamia kuvia :) voi itku, ihan kuin ei olisi järkevämpääkin tekemistä!
Näihin eläimellisiin tunnelmiin kanista kesäillan jatkoa!
- kirsema -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit vierailulla ja arvostan mukavaa kommenttiasi!
Anonyymit käyttäjät eivät voi jättää kommentteja!