Juhannus mökillä

Torstaiaamu klo 8.05 päräytin autoni parkkiin mökin pihaan. Sää ei ollut kummoinen, puolessa välissä matkaa alkoi satamaan vettä. Ei muuta kuin auton tyhjennys ja mökkihommien aloittaminen. Sisään mentyäni totesin, että onpas hieman viileää ( + 15), mutta kyllä se siitä alkaa pikku hiljaa lämpiämään. Mutta eihän se mennyt niin kuin elokuvissa, oli pakko luovuttaa ja laittaa takkaan tuli.

Sitten ei muuta kuin odottelemaan sekä mökin lämpiämistä että "pärinäpoikia". Kuopuksemme siis vihdoin ja viimein sai kevarinsa ja opetuslupien turvin isänsä kanssa tulivat mökille pyörillä.

 

Iltapäivällä käytiin tervehtimässä vielä isännän kummeja ja sieltä tultuamme silmissäni vilahti jotain, mihin en ollut aikaisempina vuosina törmännytkään. Siinähän se nökötti mökin vierustalla olevassa "luonnonalueessa" ja vielä kukkivana, nimittäin Juhannusruusu. Olen kyllä nähnyt tuon omituisen kumpareen, mutta ruusua en ole nähnyt kukkivana.

 

Juhannusaattona kävimme vielä pikaisesti isossa kylässä kaupoilla ja matkan varrelta tuli myös kerättyä lupiinit. Roskiahan ne ovat, mutta kauniita.

Aatto sujui aurinkoisissa ja lämpimissä merkeissä, joten naapurin emäntä päätti tuoda Timi -koiran uimakouluun. Koira tykkää kovastikin lutrata vedessä, mutta ei ole oppinut uimaan. Toinen koira, Normo, jätettiin odottelemaan omalle tontille, jotta opetushetki sujuisi rauhallisesti.

Mutta kuinkas kävikään, eihän Normo malttanut siellä pysytellä :) Emäntänsä komensi useaan otteeseen koiran palaamaan takaisin omalle pihalle...

mutta loppupeleissä emäntäänsä uhmaten uiminen vei voiton ja piti näyttää Timille, kuinka uidaan ja patukka haetaan!

Lauantain uimakoulu onnistui hieman paremmin, Normo omassa mökissä ja Timi ymmärsi muutaman yrityksen jälkeen, kuinka uidaan :)

Palataanpa vielä itse aattoon. Tänä vuonna meillä olikin oman perheen lisäksi Juhannusta viettämässä esikoispojan tyttöystävän vanhemmat ja heidän nuorin poikansa. 

Ilta sujui mukavissa merkeissä: seurusteltiin, saunottiin, 

lippu nostettiin salkoon

syötiin hyvin

ja Juhannuksen kunniaksi nostettiin myös vähän maljoja.

Koska kylmätilat oli varattu ruoalle, olivat juomat vesitynnyrissä viilenemässä, jonka isäntä nimesi Soppatynnyriksi. Oli aika näppärä viilennyskonsti, mutta eihän ne juomat kylmiä olleet, vähän huoneenlämpöisestä viileämpiä.

Koko viikonlopun ihmettelin, minne ovat lintusemme kadonneet lammesta, mutta kyllä siellä oli emo poikineen.

Ja västäräkkipariskunta säksätti pitkin pihaa, olivat meinaan laittaneet pesän räystäslautoihin ja piti ikään kuin salaa, kenenkään näkemättä päästä pesälle ja herättää ihmisten huomio muilla konstein.

Oli oikein mukava Juhannus ja kiitos vielä myös vieraillemme! Seuraavan kerran mökille mennäänkin vasta lomalla, joten täällä ei ihan hetkeen uusia tarinoita olekaan, mutta tervetuloa jälleen sitten "mökkeilemään kanssani".

Ja tähän kohtaan vielä toivottelen kaikille oikein ihania, aurinkoisia ja rentouttavia kesäisiä päiviä!